Javier Bardem is a big, fat liar

Ennen kun lähdin Barcelonaan, aattelin yrittää päästä oikeaan tunnelmaan, ja katsoin Bardemin Barcelonaan sijoittuvan elokuvan Biutiful. Ensinnäkin, se oli kaamea elokuva, joka sai minut enemmänkin pelkäämään Barcea kun odottamaan tänne muuttoa. Mutta tärkein mitä leffasta jäi mieleen oli Javierin iso läski vale "Barcelonassa ei koskaan sada. Ei täällä tarvitse sateenvarjoa". Hah! Viimeset viikot täällä on ollut sellanen vedenpaisumus, ettei toisesta väliä! Minnekkään ei pääse varpaat kuivana tai tukka suorana. Ja, koska uskoin valepukki Javieria, ei minulla ole yhtään sadesäihin kelvollista kenkäparia mukanani. Riivaa. Mutta koska mikään ei ole sadepäivinä mukavampaa kun lukeminen, olen nimennyt tämän vuoden Kirjojen Vuodeksi: Vuoden sapattivapaa elämästäni, omistettu lukemiselle ja hauskanpidolle! Toistaseksi olen selättänyt noin 20 kirjaa, mm. Pablo Escobarin ja Howard Marksin (Markus tää on se dope-smuggler-dude, josta kerroin sulle! Tuon sen kirjan sulle luettavaks jouluna!) elämänkerrat, pari kelvollista romaania, pari surkeeta romaania, 600 sivua Columbialaisesta politikosta, jonka guerillat kidnappaa, ja joka sitten viettää 6 vuotta vankina viidakossa yms.

Tänä aamuna me saatiin vihdoin internet, ja sen kunniaks täältä pesee kuvia! Ensimmäisenä esittelyssä on uusi koti:

 Minun valtakuntani

 Länsisiiven ruokailutila

 Eteinen

Ja siinä se on! Ei ehkä ihan niin siisti kun asunto numero 1, mutta tuhat kertaa mukavampi ja kodikkaampi ja muutenkin kaikin puolin parempi! Toistaseks asutaan tässä vielä Notan kanssa kahestaan, mutta tänään on taas pari tyyppiä tulossa katsomaan tuota vapaata huonetta, joten eiköhän meitä pian ole jo kolme..

Viime viikko leikittiin Justynan kanssa elokuvakerhoa. Meiän täytyy katsoa koulua varten kahdeksan historiallisesti merkittävää elokuvaa, joten koulun jälkeen ollaan haettu kaupasta kassillinen herkkuja ja suunnattu Justynalle tuijottamaan leffoja läppärin ruudulta. Ollaan urakassamme tällä hetkellä puolessa välissä.

Viime viikolla kiivettiin myös Mont Juicille ihailemaan auringonlaskua. Oli lähes täydellistä. Täällä kaupungissa on aina hirveenä ihmisiä ja melua ja toimintaa, joten oli mahtavaa istua Mont Juicin linnan muurilla kahdestaan, hiljasuudessa, kattelemassa kaupungin valoja.

Juicilta jatkettiin vielä Placa Espanyalle katsomaan suihkulähde-show, Lidliin ostamaan joulukalenterit ja Lauralle juhlimaan Jonin työkaverin läksäreitä. Skipattiin sen iltanen baarikeikka terveiden elämäntapojen nimissä, mutta otettiin sitten vahinko takasin toissa päivänä, kun lähdettiin vaan ulos syömään, mutta päädyttiinkin kävelemään taas kotiin aamu 7 aikaan (miks täällä baarien pitää olla auki niin myöhään?! todella huono idea..).

 Melkeen kun aasiassa.. läheinen thai-ravintola, jossa ruuan ja pullon viiniä saa alle 20 eurolla.

 Uusien kulmien ensimmäinen kelvollinen mojito-paikka löydetty! Valikoima on vaikuttava, halpa ja herkullinen..

 Kelvollisen mojito-paikan löytämisen varjopuoli on se, että väistämättä loppuillan kuvasaldo on epämääräistä ja tarkentamatonta.

Nyt ei muistu mieleen muuta kerrottavaa, joten hei taas hetkeksi! Nyt on muuten skype-mahdollisuus taas toiminnassa, kerta ollaan saatu netti toimimaan, joten linjat kuumiks!