Ensimmäinen kouluviikko on nyt suoritetty, jei! Suomalaisen urheilijan tavoin voisin todeta, että annoin kaikkeni, ja nyt olo on väsynyt, mutta onnellinen..
Akateeminen urani Espanjassa ei tosin lähtenyt kovin sutjakkaasti käyntiin. Ensimmäisenä maanantaina saavuin reppu heiluen ja intoa puhkuen kampukselle ensimmäistä luentoa varten, vaan kuullakseni, että tunti on peruttu. Siittä, 40 minuuttia suuntaan turhan päiten junalla, voisi joku ajatella. Mutta ei, reissu ei ollut turhaa, sillä olemattomalla luennolla tapasin uuden parhaan ystäväni Jennyn Saksasta! Mikä mahtava tyyppi, siellä se viipottaa kampuksella menemään vauhdikkaammalla askeleella kun Jossu, ja minä messissä! Ollaan melkeen kaikilla samoilla kursseillakin, so match made in heaven!
Maanantaina selvisi myös, että espanjan opiskeluni jää omalle vastuulleni (kyllä, ymmärrän erittäin hyvin, että olen tuhon oma..). Kielikeskuksen kurssit nimittäin maksaa siinä 400e tienoilla, ja sijaitsee maanantaista perjantaihin, kello 10-14, eli samaan aikaan kun kaikki muukin opiskeluni.. Joten adios, español.. Lueskelen sitten täällä omassa vuoteessani Español unosta Javierin seikkailuja, kuhan oon eka, Markusta lainatakseni, joussut sarvet pois täällä Barcelonassa. Ja taidampa odottaa säidenkin viilenemistä, koska kauniita, aurinkoisia päiviä ei vaan voi hukata opiskellen!
Tiistaina koululla päästiin jo tositoimiin, ja hyvältä vaikuttaa! Kaikki opettajat puhuu ymmärrettävää englantia ja uskokaa tai älkää, on tosi hauskoja! Lisäks ne on myös todella espanjalaisia, joka lämmittää sydäntäni: puhuu käsillä, ilmehtii, äänenpainot liitelee matalasta korkeaan.. Luennon seuraaminen on kun pienimuotoinen teatteriesitys, i'm loving it!
Ja sitte nää muut opiskelijat.. Ne on kaikki niin avuliaita ja ystävällisiä että oikeen ihmetyttää! Hetken jos seisoo koululla eksyneen näkösenä käytävällä, niin heti saa jonkun saattamaan sinut oikeaan paikkaan. Kaikki myös kutsuu mua koko ajan kaikkialla, tarjoaa apuaan akateemisissa asioissa ja ystävystyy facebookissa. Jos vertaa mun kahteen ystävään Helsingin yliopistolla, niin väittäisin, että tänne tuloni on menestys!
Tällä viikolla olen tehnyt kyllä myös muutakin kun käynyt koululla. Olen esim. maanantaista asti majoittanut Satun ystävää Merviä luonani, ja yhdessä ollaan käyty asuntonäytöissä, syömässä ja juomassa. Eilen Mervi sitten scoras mahtikodin ittelleen, joten nyt cama matrimoniossa nukkuu toistaseks taas vaan minä. Mervi myös oli samoilla linjoilla kanssani, että tää sänky on kiven kova ja jokaisen jousen voi tuntea luissaan, joten viikonloppuna olisi nyt sitten tarkoitus suunnata Ikean ihmeellisen maailmaan lämpöä ja pehmeyttä etsimään..
Olin jo valmiina laittamaan pisteen tälle blogimerkinnälle, kunnes muistin, että en olekaan vielä muistanut tunnustaa viime perjantain syntejä!
Sillon Anu & co oli vielä täällä, ja päätettiin lähteä hieman juhlimaan. Hain lähikaupasta pullon jotain melkolailla halpaa venäläistä vodkaa, ja tuliaislakrisaleja käyttäen porisutin padallisen lakushottia. Turha varmaan mainita, että illan kuluessa (totuutta ja tehtävää sekä heitä sikaa -pelejä pelaillen) tyhjensin myös tuon padan. Ja turha varmaan mainita sitäkään, että olo oli varsin helvetillinen koko seuraavan päivän! Puhumattakaan siitä, että olisin päässyt tuollon perjantai-iltana kotiin asti! Sen sijaan päädyin yöuinnille päättyneen baari-illan jälkeen Anun vuokraaman (ilmastoidun, hiljaisen ja mukavan, if i may add) asunnon sohvalle nukkumaan.. Mutta, seuraa tarinan opetus: ei enää halpaa myrkkyvotkaa venäjältä! Sovittu!
Mutta nyt vois olla sen pisteen paikka. En oo saanut aikaseks laittaa vielä kuvia koneelle, ja kaikkihan sen tietää, että kuvatonta tekstiä on tylsä lukea. Joten armahdan teidät, ja siirryn fiesta de la mercen juhlimisiin! Tätä hupia jatkuu meillä sunnuntaihin saakka, musiikkia ja muuta häppeninkiä on tarjolla ympäri kaupungin! Vamos a la fiesta!
Voikaa hyvin ihmiset!
torstai 22. syyskuuta 2011
torstai 15. syyskuuta 2011
tänään olin kuudesti kaunis
Olen Suomesta, ja siksi tottunut laimeaan auringonpaisteeseen parina kuukautena vuodessa. Ehkäpä tästä syystä tämä espanjalainen, +34 asteen voimalla paahtava armoton aurinko on saanut a) ihoni punoittamaan b) minut kärsimään pienoisista auringonpistoksen oireista c) ylähuuleni hikoilemaan ah! niin naisellisesti.. Ei varmaankaan pitäisi valittaa, mutta kun kampuksen lämpömittari julistaa ilman olevan +55, on minun pakko todeta: riittää jo! Antakaa armoa!
Tämän viikon tapahtumia: olen hengaillut koululle melkoisen paljon, ottaen huomioon, etten vieläkään ole astunut jalallanikaan yhdellekään luennolle. Maanantaina kampuksella minulle selvisi, että olen eri tiedekunnassa, kun mihin hain. Alkushokin jälkeen tämä paljastui ihan positiiviseksi kömmähdykseksi, sillä nykyinen tiedekuntani tarjoaa paljon enemmän englannin kielisiä opintoja, kuin alkuperäinen tieduntani. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilökunta tässä kyseisessä tiedekunnassa puhuisi englantia, ehei! Mutta onneksi vahvalla espanjantaidollani ( donde esta.... information?) sain kuitenkin selvitettyä, että minulla on nyt noin kuukausi aikaa kokeilla eri kursseja, jonka jälkeen vasta teen lopulliset valintani! Sweet! Aloitan kokeiluni espanjalaiseen akateemisuuteen maanantaina, nyt ei vielä jaksa :)
Tiistaina, kuuman ja väsyttävän yliopistopäivän jälkeen läksin Anun ja kumppaneiden kanssa katsomaan Mestareiden liigan (olihan se mestareiden liiga..?) avauskierroksen matsia FC Barcelona - AC Milan. Ostimme liput portilta X hintaan, ja kipusimme piippuhyllyille seuraamaan matsia. Melkoinen kokemus! Yli 90 000 katsojaa vetävä Camp Nou oli tupaten täynnä ja huutomellakka sen mukainen! Vaikka meidän paikoiltamme olisi tarvinnut kiikarit pelin seuraamiseen, ei stadionilla tosiaan ehtinyt pitkästymään! 2 - 2 päättynyt peli oli jokaisen euron arvoinen, ja loppuviikon taidankin syödä makaronia :)
Eilen oli vuorossa Erasmus-vaellus. Olin ollut aamupäivän rannalla ottamassa mittaa auringosta, joten auringon piestyä minut mennen tullen, lähdin vaellukselle huonovointisena ja pääkipeänä. Meidän noin 150 vaihtarin ryhmä koottiin kasaan Arch de Triumphilla, jonka jälkeen lähdimme valumaan 100m mittaisena jonona ympäri Barcelonan keskustaa. Pääsin juttusille kelpo vaihtaritoverien kanssa, ja vaihdoin numeroani kolmen kanssa! Score! Mahassa vellovan auringonpistoksen vuoksi jätin loppuillan karaoke/dinnerin väliin, ja suunnistin sen sijaan kotiin nukkumaan. 14 tuntia vällyjen välissä, jos mikä, parantaa huonon olon :)
Loppuun pari random kuvaa viime päiviltä
Niin ja ai niin, tapasin Andrean aka Luigin tuossa toissa päivänä! Siellä se seisoin aamulla alkkareissaan keittiössä, ja lupasi, että löydän aina ystävän hänestä!
Ja ai niin no2, Corona on Espanjassa Coronita. Ihan vaan jotta tiedätte..
Besos,
hikinen miehenne maailmalla
Tämän viikon tapahtumia: olen hengaillut koululle melkoisen paljon, ottaen huomioon, etten vieläkään ole astunut jalallanikaan yhdellekään luennolle. Maanantaina kampuksella minulle selvisi, että olen eri tiedekunnassa, kun mihin hain. Alkushokin jälkeen tämä paljastui ihan positiiviseksi kömmähdykseksi, sillä nykyinen tiedekuntani tarjoaa paljon enemmän englannin kielisiä opintoja, kuin alkuperäinen tieduntani. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilökunta tässä kyseisessä tiedekunnassa puhuisi englantia, ehei! Mutta onneksi vahvalla espanjantaidollani ( donde esta.... information?) sain kuitenkin selvitettyä, että minulla on nyt noin kuukausi aikaa kokeilla eri kursseja, jonka jälkeen vasta teen lopulliset valintani! Sweet! Aloitan kokeiluni espanjalaiseen akateemisuuteen maanantaina, nyt ei vielä jaksa :)
Tiistaina, kuuman ja väsyttävän yliopistopäivän jälkeen läksin Anun ja kumppaneiden kanssa katsomaan Mestareiden liigan (olihan se mestareiden liiga..?) avauskierroksen matsia FC Barcelona - AC Milan. Ostimme liput portilta X hintaan, ja kipusimme piippuhyllyille seuraamaan matsia. Melkoinen kokemus! Yli 90 000 katsojaa vetävä Camp Nou oli tupaten täynnä ja huutomellakka sen mukainen! Vaikka meidän paikoiltamme olisi tarvinnut kiikarit pelin seuraamiseen, ei stadionilla tosiaan ehtinyt pitkästymään! 2 - 2 päättynyt peli oli jokaisen euron arvoinen, ja loppuviikon taidankin syödä makaronia :)
Eilen oli vuorossa Erasmus-vaellus. Olin ollut aamupäivän rannalla ottamassa mittaa auringosta, joten auringon piestyä minut mennen tullen, lähdin vaellukselle huonovointisena ja pääkipeänä. Meidän noin 150 vaihtarin ryhmä koottiin kasaan Arch de Triumphilla, jonka jälkeen lähdimme valumaan 100m mittaisena jonona ympäri Barcelonan keskustaa. Pääsin juttusille kelpo vaihtaritoverien kanssa, ja vaihdoin numeroani kolmen kanssa! Score! Mahassa vellovan auringonpistoksen vuoksi jätin loppuillan karaoke/dinnerin väliin, ja suunnistin sen sijaan kotiin nukkumaan. 14 tuntia vällyjen välissä, jos mikä, parantaa huonon olon :)
Loppuun pari random kuvaa viime päiviltä
Niin ja ai niin, tapasin Andrean aka Luigin tuossa toissa päivänä! Siellä se seisoin aamulla alkkareissaan keittiössä, ja lupasi, että löydän aina ystävän hänestä!
Ja ai niin no2, Corona on Espanjassa Coronita. Ihan vaan jotta tiedätte..
Besos,
hikinen miehenne maailmalla
sunnuntai 11. syyskuuta 2011
uusia tuttavuuksia, lukuisia poskisuudelmia ja yksi etsintäkuulutettu suuntavaisto
Olen tehnyt debuuttini Barcelonan yöelämään, and let me tell you something, se se vasta onkin jotain! Kun täällä lennetään ulos baarista, tarkoittaa se oikeasti sitä, että neljän kantajan voimin sinut (ei siis minut, vaan jotkut muut häiriönaiheuttajat) viskataan baarin ulkopuolelle, märälle jalkakäytävälle. Kuinka barbaarista!
Eilen siis tapasin työkaveriltani Heiniltä [kiitos!]lainatun ystävän Lauran Placa Realilla. Tarkoitus oli käydä nauttimassa yhdet cervezat, mutta lopulta päädyimmekin jokusen hämyisen baarin kautta viettämään iltaa intialaisen mallin ja nigaragualaisen it-hepun kanssa. Kyllä olisi salsa-taidoilla ollut silloin kysyntää! Mutta ilta oli varsin miellyttävä, juoma -taas kerran- oli halpaa ja seura mainiota!
Tänään olin parantelemassa pienimuotoista krapulaa Hillalta [kiitos!] lainattujen Anun ja hänen kahden ystävänsä kanssa rannalla. Harmi vaan, että samaan aikaan meidän kanssa rannalle saapui myös kohtuu hallitseva pilvimassa, mutta toisaalta, kyllä niissä lämpimissä aalloissa on melko mukavaa lillua hieman pilvisemmälläkin kelillä..
Perjantaina onnistuin myös vihdoin ilmoittautumaan yliopistolla opiskelijaksi! Ei se vaatinut kuin neljän ja puolen tunnin odottelun, jota seurasi noin viiden minuutin mittainen informaation vaihto tuutorin kanssa, jonka jälkeen olin virallisesti UABin opiskelija! Jotain oleellista jäi kuitenkin uupumaan, nimittäin lukujärjestyksen luominen tulevalle lukuvuodelle, joka alkaa ymmärtääkseni nyt huomena. Siispä, uusi suunnitelma! Menen huomena takaisin yliopistolle, yritän löytää niiden kaikkien tuhansien rakennusten joukosta oman tiedekuntani päärakennuksen, ja sitten toivon, että joku kaunis sielu auttaa minua rakentamaan täydellisen kurssicombon tulevalle vuodelle! Unelmissani en opiskelisi muuta kun espanjalainen kulttuuri -kursseja, joiden pääasiallinen sisältö koostuisi tutustumisesta paikalliseen ruoka- ja juomakulttuuriin.. Realistic? Maybe not..
Perjantaini minun oli tarkoitus päättää elokuvissa. Kirjoitin googleen English movies Barcelona, löysin lupaavat kordinaatit, otin suunnan kartasta ja eikun menoks! Tunnin kulttua, kun elokuvan alkuun oli enää noin 15 minuuttia, olin taas aivan hukassa! Miten se on edes mahdollista, joka ikinen kerta!?! Pakko kyllä vierittää osa syystä täysin kelvottoman karttani niskoille, siinä kun ei anneta kun joka kolmannen kadun nimi, eikä kartanpiirtäjän innostus ole riittänyt piirtämään siihen koko Barcelonan keskustaa.. Lisäksi kartta on ottanut hieman iskua laukussani, ja nyt, sen lisäksi että se rutuilla ja hiirenkorvilla, on se myös kolmessa osassa..
Mutta ei siis päättynyt perjantai-ilta elokuviin! Sen sijaan se päättyi lähibaariin mojiton ääreen juttelemaan ruotsalaiseksi osoittautuneen baarimikon kanssa. Joten kyllä siitä vielä ihan mukava perjantai-ilta muotoitui!
Eilen siis tapasin työkaveriltani Heiniltä [kiitos!]lainatun ystävän Lauran Placa Realilla. Tarkoitus oli käydä nauttimassa yhdet cervezat, mutta lopulta päädyimmekin jokusen hämyisen baarin kautta viettämään iltaa intialaisen mallin ja nigaragualaisen it-hepun kanssa. Kyllä olisi salsa-taidoilla ollut silloin kysyntää! Mutta ilta oli varsin miellyttävä, juoma -taas kerran- oli halpaa ja seura mainiota!
Tänään olin parantelemassa pienimuotoista krapulaa Hillalta [kiitos!] lainattujen Anun ja hänen kahden ystävänsä kanssa rannalla. Harmi vaan, että samaan aikaan meidän kanssa rannalle saapui myös kohtuu hallitseva pilvimassa, mutta toisaalta, kyllä niissä lämpimissä aalloissa on melko mukavaa lillua hieman pilvisemmälläkin kelillä..
Perjantaina onnistuin myös vihdoin ilmoittautumaan yliopistolla opiskelijaksi! Ei se vaatinut kuin neljän ja puolen tunnin odottelun, jota seurasi noin viiden minuutin mittainen informaation vaihto tuutorin kanssa, jonka jälkeen olin virallisesti UABin opiskelija! Jotain oleellista jäi kuitenkin uupumaan, nimittäin lukujärjestyksen luominen tulevalle lukuvuodelle, joka alkaa ymmärtääkseni nyt huomena. Siispä, uusi suunnitelma! Menen huomena takaisin yliopistolle, yritän löytää niiden kaikkien tuhansien rakennusten joukosta oman tiedekuntani päärakennuksen, ja sitten toivon, että joku kaunis sielu auttaa minua rakentamaan täydellisen kurssicombon tulevalle vuodelle! Unelmissani en opiskelisi muuta kun espanjalainen kulttuuri -kursseja, joiden pääasiallinen sisältö koostuisi tutustumisesta paikalliseen ruoka- ja juomakulttuuriin.. Realistic? Maybe not..
Perjantaini minun oli tarkoitus päättää elokuvissa. Kirjoitin googleen English movies Barcelona, löysin lupaavat kordinaatit, otin suunnan kartasta ja eikun menoks! Tunnin kulttua, kun elokuvan alkuun oli enää noin 15 minuuttia, olin taas aivan hukassa! Miten se on edes mahdollista, joka ikinen kerta!?! Pakko kyllä vierittää osa syystä täysin kelvottoman karttani niskoille, siinä kun ei anneta kun joka kolmannen kadun nimi, eikä kartanpiirtäjän innostus ole riittänyt piirtämään siihen koko Barcelonan keskustaa.. Lisäksi kartta on ottanut hieman iskua laukussani, ja nyt, sen lisäksi että se rutuilla ja hiirenkorvilla, on se myös kolmessa osassa..
Mutta ei siis päättynyt perjantai-ilta elokuviin! Sen sijaan se päättyi lähibaariin mojiton ääreen juttelemaan ruotsalaiseksi osoittautuneen baarimikon kanssa. Joten kyllä siitä vielä ihan mukava perjantai-ilta muotoitui!
torstai 8. syyskuuta 2011
siellä missä aurinko on lämmin ja mojitot halpoja
Tästä päivästä alkaa sooloseikkauluni Barcelonassa. Kävin saattamassa Sonjan aamulla lentokentälle, ja heti kun tuttu naama katosi turvatarkastukseen, tuli kaamea ikävä! Tule takaisin, olen jo yksinäinen!
Mutta enemmän kuin Sonjan lähdöstä piti kirjottamani mitä olemme touhunneet täällä, silloin kun meitä oli vielä kaksi.
Saavuttiin siis hoodeille sunnuntain 4.9. Suurin piirtein ennen Hakaniemen toria oli tullut jo selväksi, että en missään nimessä lähe raahaamaan matkalaukkuani ja rinkkaa ympäri Barcea, joten lentokentällä napattiin siis saman tien taksi. Asunto löyty calle Avinyonilta melko helposti, ja sisällä meitä oottelikin jo Amaranta ja kissan paholainen. Andreas aka Luigi oli häitä juhlimassa Italiassa, joten hänen tapaamisensa lykkääntyi. Ja lykkääntyy itseasiassa edelleenkin, sillä siitä saakka kun Luigi palas mestoille, se on joko rampannut juhlimassa isolla kirkolla, kuten tavataan sanoa, taikka nukkunut! Ainoat havainnot italialaisesta kämppiksestäni on kuulohavaintoja, hänen kohtalaisen äänekkäistä ja humalaisista kotiinpaluistaan 03:00 aikoihin.. No mutta se siitä!
Ensimmäinen päivä pyörittiin Sonjan kanssa ympäriinsä. Lähinnä kait siksi, että suunnitustaitomme pettivät suurin piirtein saman tien kun astuttiin ulko-ovesta ulos. Tarkotuksena oli nimittäin suunnata rannalle, mutta jokusen kadun kulman jälkeen pakallistimme ittemme noin 3 km päästä suunnitellusta kohteesta, Ups! Siitä päädyimmekin sitten ihailemaan Parc de la Ciutadellaa (olipa upea, sinne vien teidät kuhan tuutte kyläilemään!) ja myöhemmin sataman aluetta.
Maanantaina taidettiin kierrellä kauppoja, en oikeen muista. Tiistaina sitten suunnistettiin yliopistolle. Mennyttä on 10 minuttin kävely Hakiksesta yliopistolle! Nyt matkaa taitetaan ensin 15 jalan ja sitten 30 minsaa junalla! Perillä odottava kampus oli pienen kaupungin kokonen, sieltä löyty kauppa jos toinenkin, ravintola, leffateatteri.. En kuitenkaan onnistunut rekisteröitymään opiskelijaks, koska olin mestoilla liian myöhään.. Uus yritys huomena! Niin ja junassa tavattiin yks toinen erasmus-vaihtari, Anna Saksasta. Se teki sen virheen, että lisäs mut FB-ystävkseen, joten nyt aion ahistella sitä siinä määrin että se suostuu leikkimään mun kaa viikonloppuna!
Koululta lähettiin Gaudin suunnittelemaan Park Gueliin. Kuten olettaa saattaa, siellä oli noin tuhat bussillista turisteja, joten ei siellä kovin kauaa viihtynyt. Jätettiin siis Gaudin hulppeet fantasiamaailmat taakse, ja suunnattiin kohti Tipidabo-vuorta. Suunnitelmana oli otta riippuhissi vuoren huipulle, jossa piti päästä kieppumaan antiikkiseen huvipuistoon. Suunnitelma ei toteutunut. Meiän kartta ei jatkunut Tipidabolle saakka, joten jouduttiin suunnistaa aavistuksien varassa, ja voin kertoa, se ei ole paras tapa. Lisäks maasto oli niin steeppiä alamäkeä suurimman osan aikaa, että pohkeet laitto twistaamaan heti alkumatkasta! Tuntien samoilun jälkeen löydettiin tiemme sille pirun riippuhissille vievän junaradan päähän, ja tadaa!, meille selvis et mesta olikin kiinni siltä päivältä! Kolmen päivän pohjekrampit ihan turhaan, mutta mitäs siitä!
Kauheesti mä näköjään kirjotan, jaksaako tätä ees lukee ketään! Selvästikään mulla ei oo kiire mihinkään.. Hitto, sen Annan on pakko tehä mulle seuraa, tai muuten rupeen päivittää teille elämästäni tunti tunnilta :)
Keskiviikko oli rantapäivä. Rannalla oli ihanaa! Meri oli tyyni ja sininen ja loputon, aivan niinkun sen kuuluukin olla! Illalla lähettiin vielä korvaamaan Tipidabo pettymystä Mont Juicille. Sieltä näky koko Barcelona ja sieltäkin matka kotiin oli pelkkää alamäkeä - kyllä pohkeet taas nautti!
Siinäpä ne tais olla, ensimmäiset päivät barcelonassa. Luonnollisestikin jätin pois kaikki vohvelin mussutukset ja mojitojen lipittelyt, mutta voitte uskoa, että niitäkin on tullut tehtyä!
Besos!
Mutta enemmän kuin Sonjan lähdöstä piti kirjottamani mitä olemme touhunneet täällä, silloin kun meitä oli vielä kaksi.
Saavuttiin siis hoodeille sunnuntain 4.9. Suurin piirtein ennen Hakaniemen toria oli tullut jo selväksi, että en missään nimessä lähe raahaamaan matkalaukkuani ja rinkkaa ympäri Barcea, joten lentokentällä napattiin siis saman tien taksi. Asunto löyty calle Avinyonilta melko helposti, ja sisällä meitä oottelikin jo Amaranta ja kissan paholainen. Andreas aka Luigi oli häitä juhlimassa Italiassa, joten hänen tapaamisensa lykkääntyi. Ja lykkääntyy itseasiassa edelleenkin, sillä siitä saakka kun Luigi palas mestoille, se on joko rampannut juhlimassa isolla kirkolla, kuten tavataan sanoa, taikka nukkunut! Ainoat havainnot italialaisesta kämppiksestäni on kuulohavaintoja, hänen kohtalaisen äänekkäistä ja humalaisista kotiinpaluistaan 03:00 aikoihin.. No mutta se siitä!
Ensimmäinen päivä pyörittiin Sonjan kanssa ympäriinsä. Lähinnä kait siksi, että suunnitustaitomme pettivät suurin piirtein saman tien kun astuttiin ulko-ovesta ulos. Tarkotuksena oli nimittäin suunnata rannalle, mutta jokusen kadun kulman jälkeen pakallistimme ittemme noin 3 km päästä suunnitellusta kohteesta, Ups! Siitä päädyimmekin sitten ihailemaan Parc de la Ciutadellaa (olipa upea, sinne vien teidät kuhan tuutte kyläilemään!) ja myöhemmin sataman aluetta.
Maanantaina taidettiin kierrellä kauppoja, en oikeen muista. Tiistaina sitten suunnistettiin yliopistolle. Mennyttä on 10 minuttin kävely Hakiksesta yliopistolle! Nyt matkaa taitetaan ensin 15 jalan ja sitten 30 minsaa junalla! Perillä odottava kampus oli pienen kaupungin kokonen, sieltä löyty kauppa jos toinenkin, ravintola, leffateatteri.. En kuitenkaan onnistunut rekisteröitymään opiskelijaks, koska olin mestoilla liian myöhään.. Uus yritys huomena! Niin ja junassa tavattiin yks toinen erasmus-vaihtari, Anna Saksasta. Se teki sen virheen, että lisäs mut FB-ystävkseen, joten nyt aion ahistella sitä siinä määrin että se suostuu leikkimään mun kaa viikonloppuna!
Koululta lähettiin Gaudin suunnittelemaan Park Gueliin. Kuten olettaa saattaa, siellä oli noin tuhat bussillista turisteja, joten ei siellä kovin kauaa viihtynyt. Jätettiin siis Gaudin hulppeet fantasiamaailmat taakse, ja suunnattiin kohti Tipidabo-vuorta. Suunnitelmana oli otta riippuhissi vuoren huipulle, jossa piti päästä kieppumaan antiikkiseen huvipuistoon. Suunnitelma ei toteutunut. Meiän kartta ei jatkunut Tipidabolle saakka, joten jouduttiin suunnistaa aavistuksien varassa, ja voin kertoa, se ei ole paras tapa. Lisäks maasto oli niin steeppiä alamäkeä suurimman osan aikaa, että pohkeet laitto twistaamaan heti alkumatkasta! Tuntien samoilun jälkeen löydettiin tiemme sille pirun riippuhissille vievän junaradan päähän, ja tadaa!, meille selvis et mesta olikin kiinni siltä päivältä! Kolmen päivän pohjekrampit ihan turhaan, mutta mitäs siitä!
Kauheesti mä näköjään kirjotan, jaksaako tätä ees lukee ketään! Selvästikään mulla ei oo kiire mihinkään.. Hitto, sen Annan on pakko tehä mulle seuraa, tai muuten rupeen päivittää teille elämästäni tunti tunnilta :)
Keskiviikko oli rantapäivä. Rannalla oli ihanaa! Meri oli tyyni ja sininen ja loputon, aivan niinkun sen kuuluukin olla! Illalla lähettiin vielä korvaamaan Tipidabo pettymystä Mont Juicille. Sieltä näky koko Barcelona ja sieltäkin matka kotiin oli pelkkää alamäkeä - kyllä pohkeet taas nautti!
Siinäpä ne tais olla, ensimmäiset päivät barcelonassa. Luonnollisestikin jätin pois kaikki vohvelin mussutukset ja mojitojen lipittelyt, mutta voitte uskoa, että niitäkin on tullut tehtyä!
Besos!
maanantai 5. syyskuuta 2011
perilla!
hola a todos!
perilla ollaan barcelonassa, ja hyvalta vaikuttaa! Koti on hieno, isot ja korkeet huoneet, omassani parveke katselee vilkkaalle kadulle! Kamppiksista olen tavannut vaan toisen, amarantan. Han istuu pyoratuolissa ja hanella on upeat frida kahlo kulmakarvat! Hanella on myos musta pieni kissanpentu, jonka nimesimme sonjan kanssa saatanaksi! sen verran kiihkeesti se hyokkailee nilkkoihin ja terottaa hampaitaan ja kynsiaan meissa..
Paivitan nyt vaan lyhyesti, silla uusi, upea tietokoneeni ei salli nettiyhteyksia, ja siksi olen nettikahvilassa nyt! jos joskus saan sen rakkineen pelittamaan, paivitan pitemmin, ja kuviakin seuraa! Tarkeinta talla eraa on, etta hyvin pyyhkii ja kaikki ok! huomena menen kaymaan yliopistolla, joten selviaa sitten sekin, oonko oikeesti opiskelija siella! fingers crossed!
ta ta!
perilla ollaan barcelonassa, ja hyvalta vaikuttaa! Koti on hieno, isot ja korkeet huoneet, omassani parveke katselee vilkkaalle kadulle! Kamppiksista olen tavannut vaan toisen, amarantan. Han istuu pyoratuolissa ja hanella on upeat frida kahlo kulmakarvat! Hanella on myos musta pieni kissanpentu, jonka nimesimme sonjan kanssa saatanaksi! sen verran kiihkeesti se hyokkailee nilkkoihin ja terottaa hampaitaan ja kynsiaan meissa..
Paivitan nyt vaan lyhyesti, silla uusi, upea tietokoneeni ei salli nettiyhteyksia, ja siksi olen nettikahvilassa nyt! jos joskus saan sen rakkineen pelittamaan, paivitan pitemmin, ja kuviakin seuraa! Tarkeinta talla eraa on, etta hyvin pyyhkii ja kaikki ok! huomena menen kaymaan yliopistolla, joten selviaa sitten sekin, oonko oikeesti opiskelija siella! fingers crossed!
ta ta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)