kaupunki, jossa oudot kohtaavat

Luulen, etten ole koskaan kohdannut näin lyhyen ajan sisään näin paljon outoutta! Jotenkin kaikki tämä outous on huipentunut tällä viikolla, kun olemme hyvin ahkeraan haastatelleet mahdollisia kämppiksiä. Haastattelutuolissa on istunut mm. tyttö, joka tahtoi jakaa kanssamme vatsaongelmansa - kuinka hänen suolensa ei toimi kuin kerran viikossa korkeintaan, ja silloinkin vain ja ainoastaan silloin, jos hän tupakoi pöntöllä.. Jep. Emme valinneet häntä. Eilen haastattelutuoliin istui pojista pitävä poika, joka ensimmäisen 5 minuutin aikana tahtoi avautua rasvaimuhaaveistaan, ja lopulta päätyi esittelemään mahamakkaroiden sulatus pistosten jälkeistä, korsetilla vuorattua kroppaansa. Hänestäkään ei tullut kämppistämme. Ja toki kun outoudesta puhutaan, ei sovi unohtaa kotikadullani calle princessalla kukkaruukku numero kolmosen kohdalla majaansa pitävää itsensäpaljastajaa, joka joka ilta 8 jälkeen poikkeuksetta ottaa paikkansa kasvinlehtien suojassa, sepalus auki, valmiina vilauttamaan kaikille onnettomille, jotka hänen suuntaansa sattuvat vilasemaan. Niin paljon outoutta yhteen kaupunkiin.

Sitten tapahtumiin! Viime lauantaina käytiin Justynan kanssa Poble Espanyolissa, keinotekoisessa kaupungissa, johon on rakennettu mallitaloja kaikkien Enspanjan autonomisten osien tyyliin. Ostin sieltä kahdeksalla eurolla käsintehtyjä konvehteja, ihan kuin olisi enemmänkin rahaa! Illalla käytiin vielä katsomassa Roman Polanskin uusi elokuva Garnage, joka oli aivan huippu, sekä juomassa toffee-pähkinä-latet Starbuckissa. Sunnuntaina kutsuin Lauran, Alisan, Jonin ja Jonin työkaverin Lolin luokse syömään. Onnistuin polttamaan risottoni vain hieman pohjaan hellalla, josta löytyy vain kaksi säätöä: pois päältä ja loimuavan kuuma. Juotiin myös jokunen pullo viiniä ja jatkettiin iltaa vielä Sun Rosassa, jossa kaikki drinkit on läpi sunnuntain vain 3, 5e!

Viikon olin koulussa, ja meinasin mm. reputtaa ensimmäisen kokeeni! Siitä sitten puhumalla selvittiin, mutta käteen jäi polttava viha epäoikeudenmukaista opettajaa kohtaan.

Keskiviikko-perjantai värjäsin hiuksiani. Ensin siniseksi, sitten vihreäksi, ja viimein, Tuohimaan suosiollisella avustuksella, onnistuin palaamaan lähes luonnolliseen kelta-bondiin. Ja toiste en sitten hiuksiini itse koske täällä! En tajua mikä siinä oli, että Suomessa käytetty väri värjääkin Espanjassa hiukset siniseksi, enkä halua edes selvittää! Kampaajalle seuraavaksi!

Ai niin, yhtenä päivänä leivoin myös pannaria! Mikä fiasko sekin oli! Tosin olosuhteet olivat totaalisesti minua vastaan: meillä ei ollut vispilää, jolla tehdä taikinasta paakuton, ei desimittaa, ei leivinpaperia eikä myöskään uunia, josta tietäisi kuinka kuumalla se on! Mutta jotain sain kuitenkin aikaiseksi, ja se jokin me haudattiin sitten vadelmahillon alle ja kutsuimme sitä pannariksi!

Tänään heräsin klo 9 ja riennettiin Lauran, Jonin, Alisan ja kumppaneiden kanssa Suomi-seuran joulumyyjäisiin ostamaan korvapuusteja, suklaata, glögiä, lohileipää ja karjalanpiirakoita. Suomi nam! Sieltä lähin treffaamaan Justynaa, hypättiin junaan ja suunnaattiin päiväreissulle Sitgesiin. Oli lämmin, aurinkoinen päivä, täydellinen siis rantahengailuun!

Keräiltiin kauniita kotiloita rantahiekalta, istuttiin yksille drinkeille rantabaariin, käveltiin kauniilla kaduilla ja maisteltiin herkkuja. Aivan huippu reissu! Vika tikki oli ainoastaan laittaa sandaalit jalkaan, sillä nyt minulla on flunssa. Ihan ei ole kesä enää, muu!

Loppuun vielä terveiset rannalta! Tänään käänsin kasvoni aurinkoon!