tänään olin kuudesti kaunis

Olen Suomesta, ja siksi tottunut laimeaan auringonpaisteeseen parina kuukautena vuodessa. Ehkäpä tästä syystä tämä espanjalainen, +34 asteen voimalla paahtava armoton aurinko on saanut a) ihoni punoittamaan b) minut kärsimään pienoisista auringonpistoksen oireista c) ylähuuleni hikoilemaan ah! niin naisellisesti.. Ei varmaankaan pitäisi valittaa, mutta kun kampuksen lämpömittari julistaa ilman olevan +55, on minun pakko todeta: riittää jo! Antakaa armoa!

Tämän viikon tapahtumia: olen hengaillut koululle melkoisen paljon, ottaen huomioon, etten vieläkään ole astunut jalallanikaan yhdellekään luennolle. Maanantaina kampuksella minulle selvisi, että olen eri tiedekunnassa, kun mihin hain. Alkushokin jälkeen tämä paljastui ihan positiiviseksi kömmähdykseksi, sillä nykyinen tiedekuntani tarjoaa paljon enemmän englannin kielisiä opintoja, kuin alkuperäinen tieduntani. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilökunta tässä kyseisessä tiedekunnassa puhuisi englantia, ehei! Mutta onneksi vahvalla espanjantaidollani ( donde esta.... information?) sain kuitenkin selvitettyä, että minulla on nyt noin kuukausi aikaa kokeilla eri kursseja, jonka jälkeen vasta teen lopulliset valintani! Sweet! Aloitan kokeiluni espanjalaiseen akateemisuuteen maanantaina, nyt ei vielä jaksa :)

Tiistaina, kuuman ja väsyttävän yliopistopäivän jälkeen läksin Anun ja kumppaneiden kanssa katsomaan Mestareiden liigan (olihan se mestareiden liiga..?) avauskierroksen matsia FC Barcelona - AC Milan. Ostimme liput portilta X hintaan, ja kipusimme piippuhyllyille seuraamaan matsia. Melkoinen kokemus! Yli 90 000 katsojaa vetävä Camp Nou oli tupaten täynnä ja huutomellakka sen mukainen! Vaikka meidän paikoiltamme olisi tarvinnut kiikarit pelin seuraamiseen, ei stadionilla tosiaan ehtinyt pitkästymään! 2 - 2 päättynyt peli oli jokaisen euron arvoinen, ja loppuviikon taidankin syödä makaronia :)

Eilen oli vuorossa Erasmus-vaellus. Olin ollut aamupäivän rannalla ottamassa mittaa auringosta, joten auringon piestyä minut mennen tullen, lähdin vaellukselle huonovointisena ja pääkipeänä. Meidän noin 150 vaihtarin ryhmä koottiin kasaan Arch de Triumphilla, jonka jälkeen lähdimme valumaan 100m mittaisena jonona ympäri Barcelonan keskustaa. Pääsin juttusille kelpo vaihtaritoverien kanssa, ja vaihdoin numeroani kolmen kanssa! Score! Mahassa vellovan auringonpistoksen vuoksi jätin loppuillan karaoke/dinnerin väliin, ja suunnistin sen sijaan kotiin nukkumaan. 14 tuntia vällyjen välissä, jos mikä, parantaa huonon olon :)

Loppuun pari random kuvaa viime päiviltä

Niin ja ai niin, tapasin Andrean aka Luigin tuossa toissa päivänä! Siellä se seisoin aamulla alkkareissaan keittiössä, ja lupasi, että löydän aina ystävän hänestä!

Ja ai niin no2, Corona on Espanjassa Coronita. Ihan vaan jotta tiedätte..

Besos,
hikinen miehenne maailmalla